UKK - Usein Kysyttyjä Kysymyksiä

Mistä puusta viulu on rakennettu?
Mistä viulun muoto on peräisin?
Mikä on Stradiviulu?
Mikä tekee Stradivariuksesta niin erinomaisen ja kalliin?
Millä viulua voi puhdistaa?
Miten viulua pitää tarkkailla ja huoltaa?
Miksi viulu on vaikea virittää tai viritystapit eivät toimi?

Miksi viulu särisee?
Millä liimalla viulua voi liimata ja miksi?
Voiko viulua lakata uudestaan?

Mitä viulun hankinnassa pitää ottaa huomioon?


Mistä puusta viulu on rakennettu?

Kansi on kuusipuuta, sivut, kaula ja pohja vaahteraa. Mustat osat ovat ebenpuuta.

Mistä viulun muoto on peräisin?
Mahdollisesti Leonardo da Vinci on osallistunut viulun muodon suunnitteluun. Viulun muoto vakiintui 1500-luvulla.

Mikä on Stradiviulu?
Italian Cremonassa työskennelleen yksittäisen viulunrakentajan Antonio Stradivarin (1648-1737) rakentama viulu. Stradivarin verstaassa on syntynyt yli tuhat viulua.

Mikä tekee Stradivariuksesta niin erinomaisen ja kalliin?
Loistava käsityö ja sointi. Stradivarius on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun soitinhinnoittelu muuttuu taidehinnoitteluksi.

Millä viulua voi puhdistaa?
Pehmeällä liinalla tai hyvin vähän kostutetulla liinalla kevyesti pyyhkimällä. Pinttyneempi lika kannattaa puhdistuttaa ammattitaitoisella viulunrakentajalla. Viulunpuhdistusaineita ei kannata käyttää, koska lähes kaikissa on ainetta, joka jää viulun pinnalle ja huonontaa jatkossa sen hoidettavuutta.

Oikea viulun puhdistus ja kiillotus perustuu viulun puhdistukseen puhdistusaineella, joka lähtee spriikiillotuksessa pois. Sprii kiillottaa soittimen oman lakan jättämättä siihen mitään ”ylimääräisiä” aineita. Varomattomasti käsiteltynä sprii poistaa lakkaa, sen vuoksi sillä kiillottaminen on ammattilaisen työtä.

Miten viulua pitää tarkkailla ja huoltaa?
Soitinta on käsiteltävä huolellisesti ja säilytettävä oikein. Soitinta on suojattava liiallisilta lämpötilan vaihteluilta. Myös kunnollisella kotelolla on suuri merkitys.

Tarkkaile, että talla on suorassa ja oikeassa paikassa. Pistä kieliä vaihtaessasi grafiittia eli lyijykynää yläsatulaan ja tallan kielien alle, jotta kieli luistaa.

Kieliä vaihdettaessa kannattaa vaihtaa yksi kieli kerrallaan ja pidä muissa kielissä jännitys, että äänipinna pysyisi paikallaan.

Mahdolliset halkeamat on syytä korjauttaa nopeasti. Jos huomaa halkeaman tai liitoksen irtoamisen, ensiapuna voi pistää kieliä löysemmälle.

Jousi on syytä jouhittaa säännöllisin väliajoin.

Miksi viulu on vaikea virittää tai viritystapit eivät toimi?
Viritystapit reagoivat paljon ilman kosteuteen. Tarkista, että kieli on punottu tapin ympärille niin, ettei se estä tapin kartion kiristymistä eli toisin sanoen kieli ottaa viritystappikotelon seinään kiinni. Yleensä auttaa kielen löysääminen ja punominen uudestaan eri lailla viritystapin ympärille.

Miksi viulu särisee?
Leukatuki voi ottaa kielenpitimeen kiinni, kun leuka painaa soitettaessa leukatukea alaspäin. Pikaviritin voi olla löysällä tai kieli rikki. Särinä voi johtua myös siitä, että reuna tai otelauta on auennut liimauksestaan tai otelauta on kuoppainen. Kahdessa viimeksi mainitussa tapauksessa viulu on syytä viedä soitinrakentajalle tai –korjaajalle.

Millä liimalla viulua voi liimata ja miksi?
Viulun saumojen aukaiseminen ja liimaaminen kannattaa jättää ammattilaiselle. Oikea liima on vesiohenteinen luu/nahkaliima, koska viulun saumat pitää saada auki myöhempiä korjauksia varten. Huonoin mahdollinen korjaus on liimata viulu esimerkiksi erikeepperillä pysyvästi kiinni.

Voiko viulua lakata uudestaan?
Ei! Suuri osa viulun äänestä ja sen antiikkiarvosta perustuu lakkaukseen. Vanhan lakkauksen päälle ei koskaan saa laittaa uutta lakkaa eikä vanhaa poistaa. Jos lakkaus kuluu puulle asti pois, korjaaja suojaa puun kirkkaalla lakalla. Viulu on soitin, ei tuoli eikä auto, siksi myös aineet on valittava sen mukaan.

Mitä viulun hankinnassa pitää ottaa huomioon?
Aiheeseen voit tutustua enemmän lukemalla artikkelin Jutut-sivulta.

Voionmaankatu 13 40700 Jyväskylä puh. 014 373 2829, tekstiviestit numeroon: 040 8477 197 mika.lahtinen (at) viulu.com
Avoinna arkisin 15-17 tai somimuksen mukaan
Copyright Mika Lahtinen